Kenttäkoe paras malli kokeilla perustuloa – ja sen vaikutuksia kuluttajalainoihin

Mikäli Suomessa haluttaisiin kokeilla perustuloa, paras tapa siihen olisi kenttäkoe. Kenttäkoe tarkoittaa tutkimusasetelmaa, jossa asioiden syy-seuraussuhteita selvitetään testaamalla. Kenttäkokeella voitaisiin luotettavimmin selvittää perustulouudistuksen vaikutuksia pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin – ja samalla myös heidän taloudelliseen käyttäytymiseensä, kuten kuluttajalainojen käyttöön.

Tulokset käyvät ilmi 26.11. julkaistusta selvityksestä “Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä”. Selvityksessä lähestytään perustulomallia kokeellisen taloustieteen kautta.

– Perustulon kaltaisen laajan sosiaaliturvauudistuksen vaikutuksia ei voi tietää etukäteen. Kenttäkoe tarjoaisi näyttöä siitä, onko kiistellystä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen uudistuksen pohjaksi – ja voisiko se vähentää esimerkiksi kuluttajaluottojen tarvetta tai velkaantumisongelmia, sanoo selvityksestä vastaava tutkija.

Perustulokokeella on selvityksen mukaan useita perustuslaillisia, taloudellisia, poliittisia ja tutkimuksellisia rajoitteita. Yksi keskeisimmistä liittyy perustuslain takaamaan kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun.

– Yhteiskunnalliset kenttäkokeet asettavat kansalaiset hetkellisesti keskenään erilaiseen asemaan. Kokeen toteuttaminen vaatisi poliittisen päätöksen siitä, onko tällainen eriarvoisuus hetkellisesti hyväksyttävissä, sanoo toinen selvityksen kirjoittajista.

Selvityksen mukaan Suomessa toteuttamiskelpoisin malli olisi negatiivinen tulovero. Negatiivinen tulovero tarkoittaa verojärjestelmää, jossa alle tietyn tulotason ansaitsevat ihmiset saavat tuloista riippuvan tulonsiirron, takuutulon. Tämä voisi vaikuttaa myös kuluttajalainojen kysyntään: jos perustulo vähentäisi taloudellista epävarmuutta, se saattaisi vähentää myös lyhytaikaisten lainojen tarvetta ja parantaa kotitalouksien taloudellista vakautta.

Selvityksen mukaan kenttäkokeen tulisi kestää ainakin kaksi vuotta ja siihen tulisi osallistua vähintään 8000 henkilöä 18–62-vuotiaista suomalaisista. Osallistujat valittaisiin arpomalla. Kokeessa seurattaisiin paitsi työllistymistä ja hyvinvointia myös sitä, kuinka perustulo vaikuttaisi velkaantumiseen, kuluttajalainojen käyttöön ja maksuhäiriömerkintöihin.

Selvityksessä rakennetussa mallissa pyritään tekemään mahdollisimman vähän muutoksia nykyiseen perusturvaan, jotta se läpäisisi perustuslain tarkastelun. Samalla kokeen tulisi kuitenkin olla riittävän kattava, jotta olennaisimmat käyttäytymisvaikutukset – myös taloudenhallinnan ja lainakäyttäytymisen osalta – tulisivat näkyviin.

Perustulokenttäkokeen edellytykset pähkinänkuoressa

• Kahden vuoden kokeilu

• Mukana 8000 suomalaista

• Osallistujat valittaisiin arpomalla kaikkien, alle mediaanitulon ansaitsevien 18–62-vuotiaiden joukosta

• Verojärjestelmä osallistujien osalta kuukausipohjaiseksi

• Seurattaisiin myös kuluttajalainojen käyttöä ja taloudenhallintaa

• Erillislaki ja perustuslaillinen tulkinta menettelystä